Kohtlan kaivos sijaitsi Itä-Virumaalla, Kohtla-Järven alueella, joka on Virossa tunnettu kaivosalueena. Ensimmäiset kirjalliset tiedot palavasta kivestä (öljyliuskekivi) ovat jo vuodelta 1777, mutta kaivostoiminta alueella aloitettiin vuonna 1916 ja Kohtlassa vielä parikymmentä vuotta myöhemmin.

Vuonna 1931 aloitti Kohtlassa toimintansa englantilaisille kuulunut yhtiö New Consolidated Gold Fields Ldt. Tälle suuryritykselle kuului myös mm. kultakaivoksia Australiassa. Maanalainen 17 neliökilometriä käsittävä palavakivikaivos perustettiin vuonna 1937 brittiläisen suuryrityksen öljytehtaiden varustamiseksi palavakivellä. Vuosien aikana alueelle rakennettiin kuusi tuotantorakennusta: öljytehdas, jauhatushuone, laboratorio, voimalaitos, työpaja ja varastorakennus.

Kohtlan kaivoksen omaperäisyys oli siinä, että kaivettiin samanaikaisesti sekä maan alla että päällä, samoin vuonna 1957 lisääntynyt ainutlaatuinen lajittelukompleksi, jossa aivan kaivoksen sulkemiseen saakka käytettiin vain naisten käsityövoimaa. Syrjään heitetyt kivikappaleet eivät olleet kuitenkaan mitenkään pieniä, vaan jopa 15–20 kilon painoisia. Kohtlassa nähtävät mäet ovat siis suurelta osin naisten käsien työtä.

Maanalainen fyysisesti raskas ja erityisesti alkuvuosina vaarallinen kaivostyö oli miesten työtä. Maanalaiset kaivoskäytävät kulkivat kahdeksan metrin syvyydestä jopa 37 metrin syvyyteen palavakivikerroksia seuraten. Paljon työstä tehtiin käsin, ennen kuin se korvattiin voimakkailla koneilla, joita kaivoksessa on mahdollista nähdä vielä tänäkin päivänä. Kaivoksessa voidaan nähdä ja myös kokea ajo vaunuilla, joilla työläisiä kuljetettiin maan alla jopa 10 kilometrin päähän työpaikoille.

Kohtlan kaivos on yksi Viron vanhimmista ja kauemmin toimineista palavakivikaivoksista. Neuvostoaikana siitä muodostui Itä-Virumaalla omanlaisensa erityisalue, koska Kohtlan kaivos oli Neuvosto-Virossa ainoa, jonka työkielenä oli viron kieli ja johtajat olivat virolaisia.

Kaivoksen loistoajat olivat 1970-luvulla. Ennätysvuosi oli 1976, jolloin Kohtlan kaivoksessa kaivettiin yli 1,5 miljoonaa tonnia palavakiveä, joka oli kuitenkin vain 5 % koko tuon ajan palavakivialueen kokonaistuotannosta. Yhtensä Kohtlan kaivoksessa kaivettiin 64 vuoden aikana lähes 50 miljoonaa tonnia palavakiveä – tarkemmin 48 329 542 tonnia, kuten on maalattu viimeiseen vaunuun, joka on vielä tänä päivänäkin paikassa nähtävänä.

Kaivos toimi 1. huhtikuuta 2001 saakka, jolloin se suljettiin, ja Kohtlan kaivospuisto aloitti toimintansa. Nykyinen Viron kaivosmuseo on eräs alueen suurimmista matkailukohteista ja tarjoaa mahdollisuuden mennä maan alle tutkimaan kilometrin etäisyydeltä, kuinka palavakiven maanalainen kaivaminen aikoinaan sujui; tutustua maanpäällisessä osassa interaktiivisessa muodossa niin vanhempaan kuin nykyajankin tekniikkaan sekä palavakiven tuotannon ja energetiikan alueisiin sekä nauttia taianomaisesta teollisuusmaastosta urheillen tai kulttuuritapahtumaan osallistuen.

Maanalaisen Kohtla-Nõmmen kaivospuiston perustaminen.

aloitti ainutlaatuinen lajittelukompleksi, jossa aivan kaivoksen sulkemiseen saakka käytettiin vain naisten käsityövoimaa.

Ennätysvuosi, jolloin kaivettiin yli 1,5 miljoonaa tonnia palavakiveä.

Huhtikuun 1. päivä Kohtlan kaivos suljettiin ja toimintansa aloitti Kohtlan kaivospuisto.

Jo museon ensimmäisen aukiolovuoden aikana paikassa kävi yli 27 000 vierailijaa.

Elokuun rankkasateet tulvivat kaivosmuseon maanalaiseen osaan. Vauriot olivat niin suuret, että näyttelyesineiden osalta oli aloitettava uudestaan alusta.

Kaivoksen sodanjälkeinen vedenpoistojärjestelmä palautettiin.

Aloitettiin Kohtlan kaivospuiston peruskorjaustyöt

Kohtlan kaivospuistossa alkoivat 9. toukokuuta virallisesti Viron palavakiven historiaa esittelevän teemapuiston maanpäällisen osan rakennustyöt. Samalla Eesti Energia luovutti kaivospuistolle museon painavimman näyttelyesineen, Aidun louhoksella työnsä lopettanut kippiauto BelAZin, joka painaa 32 tonnia.

2013 joulukuussa avattiin Kaivospuistossa maanalainen Myyrämaa.

Narvan sähkölaitos luovutti 7. lokakuuta Kohtlan kaivospuistolle arvokkaan katepillarin, josta tuli uudistuvan kaivospuiston museon maanpäällisen näyttelyn eräs vetonumeroita.

Huhtikuun 10. päivä valmistuivat Kohtlan kaivospuiston kehitystyöt vanhassa rikastustehtaassa, johon perustettiin teknologiamuseo.

Kohtlan kaivospuisto sai Pohjois-Viron kävijämäärältään suosituimman matkailukohteen tittelin.

Tammikuun 18. päivä avattiin kaivospuiston ulkoalueella talviset laskettelu- ja tubing-rinteet.

Toukokuusta alkaen on kaivospuiston ja museon virallinen nimitys Viron kaivosmuseo.

Marraskuussa tapahtui Viron kaivosmuseossa lumen sulamisen ja luonnon erityisominaisuuksien vuoksi maanalainen tulva.

Suunniteltiin ja rakennettiin tulvien välttämiseksi maanalainen vesiestepato, joka oli 40 metriä pitkä ja ulottui kattoon saakka.